maanantai 18. heinäkuuta 2016

Herkkää kauneutta

Vanhoissa perennoissa on jotain niin vastustamatonta. Joitakin vuosia sitten kävimme Lepaalla, missä näin ensimmäisen kerran ihastuttavan valkoisen perennan, joka paljastui perhoangervoksi. Se oli noin metrin korkuinen iso pensasmainen kukka, joka oli täynnä valkoisia kukkia. Olen nyt ollut kasvin onnellinen omistaja jo muutaman vuoden ja perhoangervo on saanut seilata pitkin pihaa etsien paikkaa. Nyt se on löytänyt hyvän kasvupaikan havujen ja pallohortensian vierestä. Kukinnot ovat niin ihastuttavat ja herkät! Perenna kasvaa aika kookkaaksi ja vaatii ehdottomasti taustalle jotain rauhallista väripintaa tai sitten se voisi toimia ihan omana istutuksenaan. Meillä sen taustalla on pieni muotoon leikattu terijoensalava.







lauantai 9. heinäkuuta 2016

Green Halo pioni on upea!

Ostin green halo pionin puutarhamessuilta viime vuonna ja nyt se kukki ensimmäisen kerran. Kukat olivat aika pienet muihin pioneihin verrattuna, mutta tosi kauniit. Luinkin juuri pionienkoti-sivustolta, että kukkien kuuluukin olla pienet. Värit olivat niin upeat. Valkoinen ja lime ovat suosikkejani. Green halo kasvaa tosi komeasti eli odottelen nyt sitten jo ensi kesän kukintaa. Keväällä laitoin aika paljon pollenpotkua kasvualustaan, vaikka jotkut ovat sitä mieltä, että pioni kasvaisi hyvin ilman suurempaa hoitoa. Onko muilla kokemusta tästä pionista?
Kauniita pionikuvia löysin myös seuraavista puutarhablogeista Puutarhaeloa-blogi ja Viherpeukaloiden blogi, käykää ihastelemassa!








torstai 30. kesäkuuta 2016

Ahvenanmaalla

Ensimmäistä kertaa elämässäni olin Ahvenanmaalla. Oli ihan kuin olisi käynyt kaukanakin. Kaikkea kaunista, mukavia ihmisiä ja tietysti merta ja tuulta. Pyöräilyä, luontopolkuja ja omenatarhoja. Maisemia ja merta. Kävimme Geta-vuoren luontopolulla, Nåtön luontopolulla, Maarinahaminassa ja ihan saaren itäreunalla, mistä yhteysalukset lähtivät saaristoon.
Osa paikoista oli vielä suljettuna, kun oli kesäkuu eli kahvipaikkaakin sai hiukan etsiä. Ja se vähän hämmästytti, ettei paikallisissa ravintoloissa juurikaan tarjottu kalaa, vaikka oltiinkin saaristossa. Muita paikallisia ihastuttavia herkkuja oli kyllä tarjolla ja erityisesti täytyy mainita Kvarnbo Gästhem, jossa yövyimme. Aamiainen oli ihan uskomaton, takkatuli, kynttilöitä ja uskomattoman hyviä lähituotteita koko aamiashuoneen täydeltä. Ja toisen yön olimme Björnhufvudissa ja siellä oli ihana illallinen. Vaikka hieman hassulta tuntui istua kaksin ruokasalissa, kun isäntäpari kokkaili meille keittiössä. Ihanaa raviolia ja paistettuja ahvenia. Meitä todella hemmoteltiin. Reissun paras hetki oli se, kun sai aamulla aikaisin hiippailla merenrantaan kamera kaulassa kuvaamaan ja siellä oli niin hiljaista! Jotenkin jäi vielä sellainen fiilis, että syksyllä olisi ihana mennä Ahvenanmaalle sadonkorjuujuhlille. Mökki merenrannassa olisi ehkä kuitenkin paras ratkaisu, sillä kohde on todellinen luontokohde.










torstai 9. kesäkuuta 2016

Tulppaaneja Hollannista

Upeita! Tilasin viime syksynä laatikollisen tulppaanin sipuleita Hollannista verkkokaupasta ja istutin ne suurta toivoa täynnä pihan parhaille paikoille. Muutama upea ilmestys niiden joukossa oli, mutta onneksi muisti ei yllä enää syksylle asti, että muistaisi kaikki lajikkeet. Ehkä eivät hollantilaiset herkkähipiäiset selvinneet kaikki kevääseen. Tässä kuitenkin parhaita paloja. Äidille tilasin kauniita pinkkiliiloja, jotka olikin niin hienon värisiä, etten ole aiemmin nähnyt. Ja pakko mainita, että yksi tilaamistani kasveista oli jättimarskinliljan juurakko, joka kasvaa kohisten. Odotan mielenkiinnolla kukintoa, jonka pitäisi kasvaa 2 metrin korkeuteen.








sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Narsissi on aika sissi

En tunne ensimmäistäkään narsissilajiketta, mutta niitä on monta. Meidän pihalta löytyi jo muutettaessa paljon eri lajikkeita ja olen lisännyt niitä joka syksy. Paljon varmempia ja pitkäikäisempiä kuin tulppaanit!







lauantai 4. kesäkuuta 2016

Omenapuukatsomo

Tässä kelpaa istua ja ihailla omenapuuta! Keväällä nuuhkitaan omenapuun kukkia ja ihmetellään mehiläisten hyörinää. Ja elokuussa voi sitten jo odotella, että koska omena punastuu ja putoaa suuhun. Ja kun kääntää katseen toiseen suuntaan, niin näkee rusokirsikan.
Laajensimme etupihan istutusalueen vieressä olevaa patiota ja päällystin sen liuskekivillä. Se olikin yllättävän helppoa ja onnistuin tekemään sen melkeinpä kokonaan yksin. Pientä kivien pyörittelyä, jotta kivet löysivät toisensa palapelistä. Ja uudelle patiolle tilasin uudet ekotuolit, joissa on mukava istua ja viivähtää puiden oksien varjossa hellepäivinä. Tuolit tulikin jo parissa päivässä ja kokoaminen vei ehkä vartin. Helppoa, kivaa ja ennen kaikkea mukava istua! Tähän pitäisi vielä saada pöytä, ehkä betoniprojekti onkin seuraavana vuorossa.





sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Pakkasen tuhoja

Voihan pakkanen! Veit aika monta kasvia pihastani. Jouluruusu näytti jo lumien sulamisaikaan surkealta ja nyt siitä ei todellakaan näy pilkahdustakaan. Kärhöjä seurailen sydän syrjällään ja toistaiseksi osa on noussut, mutta muutamaa vielä odotellaan. Ja ne viime kesän lopulla ostetut hattivattikukat eli valkoalpit eivät kurkista mullan seasta. Taisin istuttaa ne uudelleen loppukesästä, eivätkä ilmeisesti ehtineet juurtua tarpeeksi syvälle ennen talven tuloa. Huolella Hollannin kukkatalosta tilatut tulppaaninsipulit eivät nyt taida ilahduttaakaan, mutta onneksi vanhat sipulit vielä jaksavat kukkia. Mutta marinat sikseen! Niin paljon kaunista vihreää on joka puolella, että muutamaa kasvia ei jäädä kaipailemaan. Nythän on sitten tilaa istuttaa uusia lajeja! Kuvassa valkoalpi, ja kaikki kukat taupuvat hauskasti samaan suuntaan. Näitä mun on ehkä pakko kuitenkin tilata uudelleen.




perjantai 13. toukokuuta 2016

Kukkasidonnan SM-kisat

Puutarhamessuilla oli kukkasidonnan SM-kisat kevätmessujen yhteydessä. Floristien työtä oli suorastaan taianomaista katsoa. Lumoiduin seuraamaan yllätystyön eli puutarhajuhlien laukun tekemistä tunniksi. Miten kiva olikaan katsoa taitavien käsien punontaa jaa liikettä. Kaunista syntyi ja aivan erilaista jokaiselta, vaikka kaikille oli annettu tismalleen samat materiaalit.











tiistai 10. toukokuuta 2016

Rusokirsikka kukkii

Rusokirsikan kukinta on ehkä kauneinta, mitä voi kevään alussa nähdä. Vaaleanpunainen pilvi peittää koko puun, vaikka muut kasvit vielä empivät kevään tuloa. Hartaasti odotettu hetki, kun nuput aukeavat kaikki yhtä aikaa. Nyt ihmettelen, että miksi en istuttanut useampaa rusokirsikkaa?