maanantai 27. kesäkuuta 2011

Juhannustunnelmissa

Kun haalin juhannusruokia kaupasta ja vaapuin painavien kassien kanssa kotiin, odotti ovellani yllätys.  Oven eteen oli ilmestynyt yllättäen laatikko, jossa oli taimia. Mitään saatetta ei löytynyt, joten hiukan aikaa sai pohtia laatikon tuojaa ja taimien lajia. Sitten muistin, että ihastelin kaukasianpitkäpalon muodostamaa valkoista pilveä "melkein naapurin" pihassa ja bingo! perennakirjassa lehdet näyttivät täsmäävän tuotujen taimien kanssa. Kiitos! Yllätykset ovat ihania! Taimet on nyt istutettu paraatipaikalle, jotta voin nähdä ensi keväänä kukkapilven keittiön ikkunasta.

valkoinen kurjenpolvi

etelänruusuruoho

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Kiviset ja soraset

Kivihommissa tällä viikolla eli tein uusia kivireunuksia portaiden viereen. Aika urakka oli kivien paikalleen asettelussa ja raahaamisessa, ja tietysti kivet loppuivat kesken. Nyt sitten odottelen inspiraatiota loppujen kivien noutamiseen....

Kuten ihmiset löytävät toisensa, niin nämä kivetkin olivat pari heti löydyttyään. Sopivat juuri toistensa muotoihin ja nojaavat toisiinsa halaten. 

I know you have been mine before....

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Kärhöt

En ole erityisesti kärhöjen ystävä, mutta muutama kärhö on eksynyt omaan pihaanikin. Hoito ei ole aina ollut järin hyvää, joten vaihtoehtoina on ollut joko kasvaa tai kitua pois. Tänä vuonna iloiseen kasvuun on lähtenyt Ms Bateman, jossa on  valkoiset kukat. Viime vuonna se teki loppukesästä muutaman säälittävän kukan, mutta nyt siinä on valtaisia nuppuja!!! Löysin yhden avautuneen kukan ihan kärhön juurelta, tässä kuva:

Kukkahan on ihan täydellinen väreiltään, valkoista ja limenvihreää ja keskellä punaista.



Mantsuriankärhö on kukkinut upeasti joka vuosi ja vaikka sen leikkaan alas aina keväisin, on sillä melkoinen kasvuvauhti. Nytkin se on jo kasvanut ohi tuestaan eli hipoo paria metriä. Suosittelen sitä kyllä lämpimästi, kukintokin on tosi pitkäaikainen.
Laittelen lisää kuvia, kunhan tulee kukkia.

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Puutarhaverkkokaupat ja kasvikirppis

Kun en löytänyt helmipensasta paikallisista kaupoista, tilasin taimet verkkokaupasta. Päädyin paratiisin taimitarhaan, koska Kuivannon Gardenplus verkkokaupasta ei vahvistettu tilausta ja sain hyvin ärtyneen vastauksen kysellessäni taimien mahdollista saapumisajankohtaa. Hyvin toimi paratiisin verkkokauppa, mutta taimet piti kipaista äkkiä hakemaan matkahuollosta (veloittavat paketin säilytyksestä yli 6 euroa vuorokausi...). Taimet olivat hyvässä hapessa tullessaan, tosin helmipensaan ulkonäkö ihmetytti, kun se oli yli metrin korkuinen ja aika harva (=ruma). Leikatakaan ei ohjeen mukaan saa. Saas nähdä tuliko valittua huono laji.
Hämmästelin perennojen hintaa Plantagenissa ja Pinsiön taimitarhalla, on kyllä aika kiskontaa. Omasta pihassa kun monet lajikkeet tuottaa taimia jaettavaksi, kun vaan löytyisi halukkaita ottajia. Jostain syystä onnistun aina missaamaan perennanvaihtopäivät.
Eikö Tampereellekin voisi perustaa kasvikirppiksen?
Kävin taas Haikalan puutarhalla Lempäälässä elämysmatkalla. Siellä oli hyvin kaunis kääpiöpäivänlilja Stella, jonka kukat ovat kuulemma tosi kestäviä. Mutta sinne jäi, kun väri oli keltainen. Muut lajit jäi myös pohdintaan, kun helteessä en osannut päättää ja ajattelin edes kerran miettiä valinnan tarkasti. Alkaa noita perennoja ja pensaita jo ollakin eli uusien istuttaminen vaatii laajennusta.
Kuvaksi tänään viimeinen varjon istutus eli ruukussa köynnöshortensia, ahkeraliisaa ja murattia.

Laukka kukassa

Porvoon kärhöpuisto innosti hankkimaan jättilaukan sipuleita viime syksynä ja nyt saa nauttia tuloksista. Kukat ovat auenneet ja ne ovat upeat. Lisäksi  ne pysyvät pystyssä ilman tukea, vaikka ovatkin tosi korkeat. Paikka siis kannattaa miettiä niin, että ne saavat rauhassa olla kukkapenkissä vielä siemenkotavaiheessakin (jolloin ovat tosi kauniit myös), etualalla voisi olla jotain, joka peittää kellastuvat lehdet, kuten kuunliljaa tai havu. Syksyllä ostan jättilaukan sipuleita monta pussillista ja istutan ne tuivion taakse.
Viimeisessä kuvassa laukka heinäkuun puolessavälissä eli siemenkota on valmis. Se on myös tosi kaunis eli laukasta on riittänyt iloa pitkään.
laukkanuppu

Kukka

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Näkkyykö naapuriin?

Naapuriin kohoaa juuri uusi omakotitalo. Istutukset juuri siltä puolelta taloa puuttivat, joten tein pienen ryhmän tuijista ja mustilanhortensiasta. Saa nähdä, kuinka menestyvät.Luin vasta oston jälkeen, että paakkutaimet ovat vähän haastellisia, kun juuria on niin lyhyesti. Valitsin kyllä isoimmat juuripaakun, mutta se ei taida antaa mitään takeita ja kun juuripaakkua on vähä, voivat kuulemma kaatuakin. Sunnuntaiksi on luvattu ukkosta ja syöksyvirtauksia, toivottavasti tuijat eivät tule tiellä vastaan...
Uusi tuijaistutus

Tässä vielä sama istutus  vuoden kasvun jälkeen, eli tuijat näyttävät hyviltä. Mustilanhortenisia on kasvanut valtavasti ja saanut ympärilleen matalat lamopensasangervot.

 
Syyshortensia parin vuoden ikäisenä

lamoherukka

torstai 9. kesäkuuta 2011

Multaa varpaissa

Peilistä katsoo nainen, jolla on multaa poskissa.
Hiukset sekaisin ja silmissään hölmistynyt ilme.  
Olkapäät ovat hyttysten rei'ittämät ja multa tirskuu varpaiden välistä. 
Vaatteet eivät ole merkkiä eikä edes sävy sävyyn.
Väärinpäin puetusta paidasta eivät hiiskahda koivu eivätkä kirvoja lypsävät muurahaiset. 
Onko sen nyt loppujen lopuksi niin väliä.
Puutarhanhoito on niin mukavaa, että varmaan kohta sille tulee arvonlisävero.
Tai sitten se kielletään.

Lumipalloheisi

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Ajatuksia ja arboretumia

Huomasin tänään koko päivän puutarhassa tongittuani, että rentoakankaali on kukassa. Kuinka olin voinut olla huomaamatta, vaikka olin kulkenut siitä ohi useita kertoja? Painoin hommia ja kuljin lapion kanssa, välillä kastelukannun kanssa ja sitten kottareiden ja sitten kanankakkapussin jne. Eli hoidan puutarhaa, jotta saisin kauniita kasveja ja kukkia ja on niin kiire, etten huomaa niiden kukkivan. Siis ei mitään järkeä. Nyt teen kannullisen sangriaa ja istun ihmettelemään avautuvia kukkasia ja tuijotan niitä niin kauan, että näen nuppujen avautuvan ja nautin.
Aloin samalla myös miettiä, että kohta kukkii tuo laji ja sitten tuo ja sitten tuo onkin viimeinen ja syksy tulee. Kukkaset vilahtelivat silmissäni ja tunsin jo valmiiksi haikeutta kesän loppumisesta. Näinköhän menee elämäkin, ei ole aikaa nauttia ja pysähtyä, ja kaikki on ohi nopeasti?
Tänään kävin myös arboretumissa ihailemassa kasveja ja nauttimassa isojen puiden varjosta. Paikalle osui myös valokuvaaja, joka otti lapsista 1-vuotiskuvia siellä. Sitä touhua oli ihana seurata ja hymy jäi huulille: )

Tässä vielä kuvia Hatanpään arboretumista (paras paikka Tampereella!):




Feng Shui Puutarhassa

Apuva!


Luin puutarhalehtiä valvoessani leikauksen jälkeen koirani unta ja törmäsin juttuun puutarhan fengshuista. Siinäpä olikin pohdittavaa kerrakseen.
Sisääntulo: Meillä haisee biojäteastia ja roskis sopivasti sisääntulon vieressä. Aivan väärin! Mutta mihin ne sitten tunkee, kun jäteauto ei takuulla hae roskista toiselta puolelta tonttia ja nyt siihen on kätevästi roskat vietävissä talvellakin. Jo menee vaikeaksi.
Ja ne eri alueet. Uran alueella meillä on ryteikkö ja rikkaa pukkaa. Ei ihme, ettei ura oikein luista. Aloin sitten heti karsimaan sitä aluetta ja nyhdin vattua ja köynnöksiä hyttysten kupatessa niskaa ja kinttuja. Tänä aamuna istutun sinne pensaiden eteen lamohietakirsikkaa ja kuunliljaa. Pensaita pitäisi vielä muokata ja riviä täydentää koivuangervoilla. Etulalalle laitoin iiristen taakse gladioluksia, jotka olen esikasvattunut ruukussa. Lumipalloheisi siinä aloitteleekin jo kukintaansa ja iiris on ihan täynnä nuppuja. Kunhan saan vielä kivet paikalleen, niin eiköhän siitä uusi ura urkene! Oiskohan Fengshui Tampereen murteella venksui?
Laukka avaa kohta kukkansa

Varjoisen paikan ruukkuistutukset

Nyt on vihdoin kesäkukkaset istutettu myös varjon puolelle. Tänä keväänä iski yllättävä hempeys ja ostoskoriini vilahti vaaleanpunaisia kukkia valkoisten lisäksi. Syynä lienee se, että vaaleanpunainen sopii älyttömän hyvin harmaisiin ruukkuihin, tai sitten vain piilevä tyttömäisyys nostaa sinnikkäästi päätään.
Eli ruukkuihin laitoin vaaleanpunaista daaliaa, valkoista ahkeraliisaa ja hopeakäpälää. Vielä ovat vähän vaatimattoman näköisiä, mutta kasvua odotellessa...Ruukut ovat isot ja hankin kaksi samanlaista oven molemmin puolin ja nyt niissä on samanlaiset istutukset. Viime kesänä koiralenkkeillessäni näin upeita ruukkuistutuksia Ikurissa, missä oli samalla tyylillä kaksi isoa ruukkua, ja ne näytti niin hyvältä! Symmetria on joskus puutarhassakin rauhoittava. Huomaan myös kaipaavani välillä neliskanttisia muotoja ja niinpä leikkasin norjanangervot neliöiksi. Tiesin kyllä, että kukinta menee, mutta ihan riittävästi kukkivat silti tänä vuonna ja saavat pysyäkin neliömuodossa ahkeralla leikkauksella.
Kesän jälkeen päivitän vielä, että daaliat eivät menestyneet, vaan niihin tuli härmää. Hopeakäpälä sen sijaan kasvoi isoksi ja oli kaunis pitkälle syksyyn.
Isoon ruukkuun laitoin köynnöshortensian, jonka toivon menevän sitten yli talven ruukussa. Reunoilla murattia ja ahkeraliisaa. Ahkeraliisa on erinomainen varjon kasvi, eikä sitä kannata aurinkoon laittaakaan. Toinen hyvä varjon kukkija on lumihiutale.
17.5.2012 Päivitys tähän eli köynnöshortensia tekee lehtiä eli selvisi ulkona ruukussa talven yli. Hipheihurraa.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Suosikkipensaat

Pensaskirjoja on tullut tutkittua huolella, jotta löytyisi sopivia näkösuojia, kukkivia, tuoksuvia, ja tietty vaikka kauniin syysvärin pensaita. Pensaat on kuitenkin kauniita joka vuodenaikana ja sopivat hyvin perennaryhmiin tai omiksi ryhmikseen. Oikeutetusti suosikkilistalleni kuuluu syyshortensia ja mustilanhortensia, mutta myös kuusamat ovat tosi kauniita. Istutin kasvimaan eteen pilvikuusamaa ja sirokuusamaa nimeltä Sakura peittämään perunamaan näkymisen terassille. Pilvikuusamassa on tosi kaunis pallomainen muoto ja se on kasvanut pienestä nyytistä tällaiseksi kaunottareksi parissa vuodessa (korkeus nyt n. 80 cm, pitäisi tulla 1,5 m korkeaksi). Lajike on myös FinnE lajike eli kuuluu näihin hyviin suomalaisiin lajikkeisiin. Nuput ovat kohta aukeamassa, kuten kuvasta näkyy. Sakura on taas selvästi kookkaampi kuin pilvikuusama ja sen kukissa on häivähdys punaista.




Sisko oli löytänyt siperianvirpiangervon paikalliselta taimistolta (Kukka-Kaisan taimisto) ja väitin kiivaasti, ettei sen nimistä angervoa ole olemassakaan. Mutta jouduin myöntämään olevani väärässä ja löytyihän niitä Tampereen seudultakin ja ostin sellaisen itsellenikin. Siinä on hauskan kiharaiset oksat, pöyreät lehdet ja se jää maltillisen kokoiseksi (kasvukorkeus 0,5-1 m). Menestyy hyvin kuivassa paikassa eli on tosi loistava valinta paahteisen terassin vierelle.
Pensas nupuillaan.

Tässä vielä siperianvirpiangervo kukkivana. Ja kukinnan jälkeen kuivuneet kukkaset muuttuvat pronssinväriseksi eli niitä ei tarvitse leikata pois, vaan ovat kauniit sellaisenaan.
Pensas kukkivana
Syksyllä

Jasmikkeet ja purppuraheisiangervo pönöttävät vierekkäin ja sopivat hyvin yhteen. Jasmikkeita ei saa leikata keväällä tai se ei kuki. Enhän sitä tänä keväänä muistanut ja niin leikoin oksia, kun ajattelin vähän muotoilla sitä. Ja kukkia ei sitten tullutkaan.

Jasmikkeen kukat


Syreeneitä pitää olla myös, ja vaikka Moskovan kaunottareni ei kukkinutkaan tänä vuonna, niin ajattelin ostaa vielä jonkin muun lajikkeen lisää. Niissä on niin ihana tuoksu.
Siinä olivatkin omat suosikkini, vielä kiinnostaisi kokeilla jotan uuttakin lajiketta. Ai niin, ja alkuperäisestä listasta puuttuu tietty tuhkapensas (pitäisi olla kaunis syysväri, mutta ei ole meillä hehkunut), lumipalloheisi (helkkari niitä kirvoja joka vuosi) ja höyhenpensas (se varmaan kasvaa oikeasti vaan millin vuodessa).
Höyhenpensas kuitenkin kukkii hunajantuoksuisin kukin keväällä ja kukat ovat hauskan näköiset.
Höyhenpensas
Lumipalloheisi

Lopuksi vielä ikisuosikkien eli mustilanhortensian, syyshortensian ja pallohortensian hehkua tältä kesältä.

Pallohortensia
Syyshortensiapuu

Mustilan hortensia


maanantai 6. kesäkuuta 2011

Perennat rehottavat

Kesäkuun alun lämpö on saanut perennat hyvään kasvuvauhtiin. Olen jo nyt repinyt pois liikaa kasvavia ja monta tainta on lähdössä perennanvaihtopäiville. Tässä viime vuonna tekemäni istutusalue ja suosikkipenkkini kahvinjuontiin tai vaan ajatteluun.
Lähikuvassa valkoinen särkynyt sydän, joka tykkää uudesta puolivarjoisesta kasvupaikasta.

 Ja vielä viimeinen kuva mustista tulppaaneista, ennenkuin leikkaan ne pois.
Vieressä kukkivat nyt punaiset unikot ja sininen alppikärhö.


Muuripenkki on tehty 3 vuotta sitten ja osa kasveista vielä hakee paikkaansa. Tässä kuvassa kuitenkin on alkuperäiset istutukset, jotka ovat omalla paikallaan edelleen ja siinä pysyvätkin. Takana on kesäleimu kukassaan ja edessä pikkutalvio, jossa paljon kukkia. Taustalla pallohortensia vasta kasvattaa ensimmäisiä lehtiään. Kuunlilja ja rohtokataja antavat vihreyttä. Keskellä penkkiä on hiukan tyhjää eli laitoin siihen viime vuonna etelänruusuruohon, ja se on lähtenyt hyvin kasvamaan. Odottelen jännityksellä kukan väriä, kun se kuulemma hiukan riippuu kasvupaikasta.