torstai 2. helmikuuta 2012

Huopaa ja kristallia


Ei yhtään samanlaista. 
Mutta silti yksi, niin erilainen
muiden joukossa.
Olla toisenlainen.
Kiiltävä ja säihkyvä.
Kova vastaan pehmeä.
Kallis vai halpa.
Muunlainen.
Ja ehkä juuri siksi molemmat niin kauniita.
Omanlaisinaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommenteistasi, niitä on aina yhtä ihana lukea. Ihan kuin istuisi ystävänsä kanssa auringon lämmittämillä rappusilla ja vaihtaisi ajatuksia!