sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Lähiruokaa ja maaseutumatkailua

Sateisen sään kypsyttäminä lähdimme tutustumaan Tampereen lähiseudun matkailukohteisiin. Tällä kertaa suuntana oli Pälkäne ja Kangasala. Aloitimme vierailun Rönnvikin viinitilalta, jossa on sekä viinimyymälä että ravintola. Viinit on tehty oman tilan marjoista, mm. karviaisista ja raparperista, ja laaduista löytyy erilaisia aina kuohuviinistä jälkiruokaviineihin.

Olimme innoissamme, kun kuulimme, että ravintolassa on mahdollista ottaa neljän viinilaadun viinitasting. Sinnehän suuntasimme samantien, jotta kotiinviemiset olisi helpompi ostaa. Viinitasting olikin hyvä idea, mutta miinuspisteitä ropsahti tarjottimesta (perinteinen kouluruokalatarjotin), jossa viinilasit tarjoiltiin. Joskus se vaan on pienestä kiinni! Saksassa viinitastingissä lasit olivat aina kauniilla puutarjottimella, jossa oli omat paikat viinilaseille. Lisäksi kaipasin hiukan keksejä viinien välissä syötäväksi, jotta eri maut olisivat maistuneet paremmin.
Maistelun jälkeen suuntasimme takaisin kauppaan ostoksille ja ostoskassiin päätyi Roseviini sekä puolikuiva valkoherukkaviini.




Rönnvikistä jatkoimme matkaa läheiselle Suttisen tilalle lähiruokaostoksille. Myymälässä oli paljon eri tilojen tuotteita ja lisäksi hyvä valikoima suomalaisten pienten käsityöyrittäjien tuotteita, mm. Opriikan kansallispukukankaista tehdyt pussukat ja Tuunin kierrätyskangastuotteet. Suttisen tilalla oli myös viehättävä kahvio herkullisten leivonnaisten kera. Tällä kertaa täytimme herkkukorimme Heidi-valkohomejuustolla sekä paikallisella leipäjuustolla.



Sen jälkeen suuntasimme Kesänmaku-kauppaan. Kaikki kaupat olivat parin kilometrin säteellä toisistaan ja hyvin opastettuna. Kesänmaussa Katajan lihan lihatiski notkui toinen toistaan herkullisemman näköisiä lihatuotteita. Possua, savupalvia ja makkaroita, ja niin herkkukorimme pullistellen ihania tuotteita jatkoimme matkaa.

Viimeiseksi suuntasimme Kangasalle pajutilalle. Siellä on kakkubaari, jossa valikoima olikin huikea ja kakkujen ulkonäkö sai veden herahtamaan kielelle. Pettymys oli kuitenkin kakun maku, ja jätin osan tästä kauniista kakkupalasta syömättä (ainutkertainen tilanne, että suklaakakku ei mennyt alas). Kaikki kakut tulevat ulkomailta, osa jopa amerikasta asti! Siinä kyllä pisteet putosivat, miksi ihmeessä ei tarjota paikallisia leivonnaisia?

Pajutilalla myydään myös ranskalaista maalaisromantiikkaa tuutin täydeltä, eli se siitä lähiruoasta ja paikallisista tuotteista. Poistuimme paikalta vähin äänin, ja hiukan hämillämme kokemuksesta.

Nyt on maisteltu Katajan lihan tuotteet ja Suttisen tilalta ostetut juustot. Aivan mielettömän hyvää. Jos Pälkäne olisi lähempänä, hakisin kaikki lihatuotteet sieltä!

2 kommenttia:

  1. Moni kakku päältä kaunis! Maku ei ollut ollenkaan niin hyvä, kun olisi luullut.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteistasi, niitä on aina yhtä ihana lukea. Ihan kuin istuisi ystävänsä kanssa auringon lämmittämillä rappusilla ja vaihtaisi ajatuksia!