torstai 19. joulukuuta 2013

Joulusinappi

Nyt on meidän joulu pelastettu. Sinappi on tehty ja samalla Tiinan reseptillä kuin ainakin viimeisenä kymmenenä vuotena. Tätä sinappia kuluu kinkun kanssa!

Joulusinappi:

2 dl sinappijauhetta
2 dl sokeria
2 munaa
2,5 dl kuohukermaa
0,5 tl perunajauhoa

Sekoita ainekset kattilassa ja kiehauta koko ajan sekoittaen. Varo, ettei pala pohjaan. Jäähdytä ja lisää 0,5 rkl etikkaa sekä halutessasi luraus konjakkia. Purkita ja säilytä jääkaapissa.

Terkkuja Tiinalle Kiinaan!


tiistai 17. joulukuuta 2013

Marttyyrin joulu


Seison keittiössä paistamassa, keittämässä, sekoittamassa. Kauppalista on pitkä kuin nälkävuosi jokaisen räätälöityine toivomuksineen, anoppi tarvii luumuja, jotta kinkku ei jää jumiin suolistoon, ukolle pitää olla laktoositonta, esikoinen haluaa lumimanteleita ja kuopus Toffifee-suklaata. Juoksen huushollissa moppi kädessä, ja kuljen perheen perässä siivoamassa sotkua sitä mukaa, kun sitä syntyy. Piparinsyönnistä tulee muruja, joten pidän rikkalapiota leuan alla lapsen mutustaessa pipareita. Kaaos kasvaa aattoa kohti. Ja päivät venyvät pikkutunneille. Tiuskin, touhuan. En ehdi joululauluihin, glöginjuontiin saati joulutorille. Kuuntelen nopeasti yhden joululaulun kihartaessani lahjanaruja lukemattomista paketeista. Noin. Tunnelmaosuus suoritettu.

Jouluaattoaamuna saa hetken huokaista. Väsymys hämärtää mieltä ja hermoilen siitä, onko kaikille tarpeeksi mieluista mukavaa kivaa ja mahtavaa. Voi helkkari. Joulupukinnutunpunainen liina ei näytäkään kynttilänvalossa täydelliseltä. Purskahdan itkuun joulupöydässä, ja nukahdan sohvalle, kun joulupukki jakaa lahjoja. Olipa mahtavan täydellinen joulu. Näistä jouluista meidät äidit muistetaan?

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Täydellistä joulua


 
Nappaan aamuhämärissä työmatkalle mukaan lehden. Lehden kiiltävillä aukeamilla loistaa valkoinen joulukoti. Kinkunpaistoa harjoitellaan täydellisen paiston löytämiseksi ja koti on koristeltu käsintehdyin tontuin ja koristein. Makuuhuoneen sängyllä on tyyny, jossa lukee love ja olohuoneessa tyyny, jossa lukee home. Jutussa puhutaan valloittavasta tuikkeesta, valkoisesta harsosta ja kodin hehkusta. Vielä yksi koriste oksalle ja kaikki on täydellistä. On toinen adventti.
On toinen adventti. Lähdin juuri aamuhämärissä kotoa, jonne jäi täysi kaaos. Jouluun on reilu viikko aikaa, ja tiedän sen. Eteisen matto, joka oli joskus musta, on nyt saanut uuden pinnan koirankarvoista ja hiekasta. Kuivausrummun ovi on sepposen selällään ja pursuaa kiireessä vedettyjä vaatekasoja, joita kukaan ei ole ehtinyt tyhjentää. Hyppelen koiran repimien papereiden yli, yritän huitaista nuoren miehen parranajon tuotoksia kylppäristä ja singahdan silittämään paitaa. Ei ole tontuntonttua, piparit on leipomatta, lahjat ostamatta ja kaikki siivoamatta. Ikkunasta näkyy pelkkää mustaa, jänikset ovat syöneet päärynäpuun oksat ja kynttilät kelluvat vedessä. Love ja Home jäivät hankkimatta ja kodinhoitohuoneen katosta törröttää lampun paikalla kaksi irrallista johtoa. Miehen kasvoille leviää ahdistunut ilme, kun sanon määrätietoisuutta tavoitellen, että viikonloppuna on siivottava koti ja ostettava lahjat. Piiloutuu varmasti autotalliin hengailemaan tai häviää pesemään autoa.  Jouluna kinkunpaisto saa yhden näytöksen – onnistu tai ei (mihin hemmettiin sellaiset harjoittelukinkut laitettais, syötäis vai?). Vuoden marisijaksi valitaan se, jolle ei kelpaa joulun ruokatarjoilusta mikään. Kukaan ei muista antaa vettä kuuselle, ja se rapistaa loukkaantuneena neulasensa olohuoneen lattialle. Lahjat ovat huonoja ja vääränlaisia. Suklaata syödään liikaa, loput jouluruoat kannetaan kompostiin. Tiedän jo, täydellistä joulua ei saavuteta meillä tänäkään vuonna. Vai onko täydellinen joulu sittenkin jotain muuta?

maanantai 18. marraskuuta 2013

reissunainen

Aamuherätys! Päätin jättää auton kotiin ja lähteä Helsinkiin bussilla. Mielessä siinsi rentouttava päivä, jolloin voisin lueskella bussin kyydissä ja nauttia matkasta. Aamu pysyi aikataulussa ja lähdin kiitämään pysäkille pyörällä. Nyt oli jo kiire! Tavanomaisesta poiketen olin pukeutunut kapeaan ja lyhyeen hameeseen. Hame nousi ylös hypätessäni satulaan ja oli iloinen aamun hämäryydestä. Ei auttanut muu kuin polkea polvet yhdessä ja antaa hameen nousta. Ehdin juuri ja juuri bussiin ja matka seuraavalle bussille alkoi. Kelloa tuijotellen. Hitaista hitain bussikuski lähti liikkeelle jokaiselta pysäkiltä nytkähdellen, katsoin kauhulla minuuttien etenemistä ja manasin mielessäni. Myöhästyn bussista ja palaverista. Ei voi olla totta! Päätin hypätä aiemmin pois ja juosta oikoreittiä linja-autoasemalle. Hyppy ulos ja paniikinomainen juoksu alkoi. Sukkahousut valuivat vyötäröltä uhkaavasti alaspäin, hame kohosi ylöspäin ja hiki valui. Ei auttanut pysähtyä ja yritin toisella kädellä pitää sukkahousuja vyötäröllä ja toisella kädellä kannatella läppärilaukkua. Läpi rakennustyömaan, ylös portaita ja vielä viimeinen suora edessä. Huohottaen bussiin, ehdin sittenkin! Kyllä julkisilla kulkeminen on sitten rentouttavaa!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Habitare 2013



Liitutaulumaalia lampussa

Nahkalaukut Taito-shopin osastolla

Tuohta erivärisin tikkauksin

maanantai 26. elokuuta 2013

Puutarhurin seitsemän tyypillisintä mokaa

Myönnetään! Olen tehnyt ne kaikki ja moneen kertaan. Sekä tiedossa olevat että uudet mokat puutarhanhoidossa. Ajattelin raapustaa ne tähän, ehkä joku muu oppii virheistäni, niin ettei tarvitse tehdä niitä kaikkia itse.

1. Piukka-istutus
Niin etäälle pitäisi pienet taimet istuttaa, että ihan hirvittää. Siinä sitä seistään istutuslapion kanssa huuli pyöreänä, kun lopputuloksessa on enemmän näkyvissä multaa kuin vihreää. Ja sitten todetaan, että laitanpa tähän väliin vielä tämän ja tämän kasvin. Ehkä jo syksyllä huomaat, että kaikki on ihan liian piukassa. Vihreä on räjähtänyt esiin.

2. Sinnetänne-istutus
Sinnetänne istutus on sitä, kun kaivetaan kuoppia ympäri pihaa ja laitetaan puskaa sinne tänne. Ja piha näyttää kuin haulikolla ois ammuttu. Yhtenäinen istutusalue näyttää paljon paremmalta.

3. Varjoaurinko
Varjon kasvi ei todennäköisesti menesty hyvin auringossa ja auringon kasvi varjossa. Eikö ookkin kummallista, ettei puutarhuri saa itse päättää, kuka menee minnekin? Suunnitelmallisuutta tarvitaan.

4. Lannoitusreilu
Paljon lantaa, että kasvavat. Hevosenkakkaa, kanankakkaa, nokkosvettä jne. Osa kasveista kuolee liikalannoitukseen ja osa jättää kukkimatta. Mutta kasvu on huikea. Nyt olen typpilakossa. Kunpa muistaisin sen keväällä.

5. Mielijohde
Tämä mulle ja tämä. Mielijohde suorastaan kirkuu olan takana, kun pyörii puutarhalla. Kaikki näyttää niin hyvältä ja tekee mieli ostaa vaikka mitä. Kotiin seuraakin mukana ihan eri kasvit kuin oli suunnitelmassa. Kotona herää kysymys: Mihin mää laitan nää?
Olen päättänyt ottaa käyttöön aikalisän. Eli uusia kasveja ei saa ostaa, jos ne eivät ole ostoslistalla, muuta kuin harkitsemalla ainakin yhden yön.

6. Pikkunätti
Nuo söpöt pienet taimet kasvaa isoksi. Parempi vain luottaa purkin kyljessä lukevaan mittaan, kasvista tulee niin iso, sitten kun se on aikuinen. Jos siinä lukee 3 metriä, niin sitä kasvia ei kannata laittaa niiden eteen, jotka jäävät metrin korkuisiksi. Ihan simppeliä, mutta kun ei tahdo uskoa millään.

7. Kesätuli
Kesä tuli ja nyt voi jo istuttaa! Halla? mitä?
Sininen hortensia muuttui vihreä-punaiseksi. Kaunis!

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Rehevä syksy

Jos keväällä piha näytti ammottavan tyhjyyttään, niin nyt saa tuskailla, että kuinka kaikki on niin täyttä. Melkoinen kasvu kesän aikana.
Etupihan istutus. Viime vuonna istutettu tuivio on kokenut kasvupyrähdyksen.

Purppuraheisiangervi nauttii vaaleanpunaisesta liljasta.

Köynnösportti on kohta kokonaan peittynyt. Amurinviini, Alppikärhö Alpina Plena ja mantsuriankärhö valloittavat.

Lyhty odottaa jo pimeitä iltoja.

Punajuuri on kaunis- ja suuri.

torstai 8. elokuuta 2013

Elokuu saapui

Siellä täällä yksi varovasti punertuva lehti. Kokeilevat syksyn värejä, ihan vaan muistaakseen. Muutama koivunlehti leijailee alas ja tavoittaa varomattoman pihalla oleskelijan. Elokuu ja lupaus alkavasta syksystä. Piha on juuri nyt upeimmillaan. Laiskan kesän jälkeen alkaa jo mielessä syntyä uusia ajatuksia uudistamisesta. Joko kohta jaksaisi kaivaa esiin lapion? Ei vielä, nautitaan vaan lämmöstä ja kaiken kauneudesta. Upotetaan paljaat varpaat aamukasteiseen nurmikkoon. Puraistaan kypsyviä kirsikkatomaatteja ja maistellaan kasvimaan satoa. Ihmetellään.

Valkosipuli tekee uutta.


Pioniunikko- vain yksi.

Betonia ja poimulehtiä.


Kaksin kaunihimpi

Tilli on upea.

Vadelmia on riittänyt.

maanantai 5. elokuuta 2013

Päivä paratiisissa

Avoimien ovien päivät puutarhoissa veivät eilen matkalle siirtolapuutarhaan. Vierailin ensimmäistä kertaa elämässäni siirtolapuutarhassa ja se oli mieleenpainuva kokemus. Olin niin innoissani!  Haave omasta siirtolapuutarhamökistä syttyi.
Omistajista huokui tyytyväisyys, onnellisuus sekä rakkaus puutarhanhoitoon. Mikä onkaan hienompaa, kun asua mökissä koko kesäkausi. Ja niinkuin yksi totesi, aina syksyllä täällä lopettaa mielellään, mutta jo keväällä on kauhea into päästä takaisin. Ihmeteltiin kasveja, remontoituja pikkumökkejä, pieniä terasseja ja kasvihuoneita. Omistajat olivat vieraanvaraisia ja me vieraat tunsimme olevamme niin tervetulleita. Kiitos, että saimme jakaa palan paratiisia kanssanne.
Siirtolapuutarhassa oli toinen toistaan upeampia pihoja, kaikki niin erilaisia, ihan kuin me ihmisetkin. Miten monella eri tavalla voikaan samanmuotoisen ja samansuuruisen pihan tehdä. Omenapuut riippuivat raskaina sadosta. Sipuliryppäät kuivuivat lempeässä kesätuulessa. Vadelmat tuoksuivat ja värit loistivat.
Tässä teillekin pala siirtolapuutarhaa.



















torstai 1. elokuuta 2013

Asuntomessujen pihoja- istutukset

Jäin messukäynnin jälkeen miettimään, että mikä olisi ollut yhteenveto messuilla nähdyistä istutuksista. Se vaatikin hiukan pohtimista, sillä tuntui siltä, ettei siellä ollut oikein mitään selkeää suuntausta. Paljon havuja ja angervoja, hortensioita, heiniä sekä hyötykasveja. Istutusalueet oli katettu kuorikkeella ja kiviä oli käytetty runsaasti. Nyt oli myös hyötykasvit yhdistetty koristekasvien kanssa samaan istutusalueeseen. Olipa yhdessä kohteessa jopa etupihan yksi alue täynnä mansikkaa. Hoidoltaan sellainen piha voi olla vaativa, eikä välttämättä kovin kaunis jokaisena vuodenaikana.
Muurikiviä oli käytetty paljon istutusalueen rajauksissa ja hyvin paljon luonnonkiveä. Istutuslavoja löytyi yrtteineen ja tomaatintaimineen.
Näyttäviä pihoja ei ollut kovin montaa, ehkä parissa kohteessa oli selkeästi panostettu pihan laittoon.
Alppiruusuja ja valkoista kiveä.

Lamohietakirsikkaa ja kartiovalkokuusia mustalla katteella.

Rinteessä ryhmäistutuksia ympäri terassin.
Kaunis havuryhmä.

Mantsuriankärhö (tai lumikärhö) istutettu kauniisti kivien väliin.

Istutusalue muurista. Kauniit kupariset pihalamput.
Vesiaiheet olivat vähemmistönä, tässä kuitenkin yksi.

Lamoherukka rehevänä ja upeana. Syysväritys on hieno ja lähtee keväällä tosi aikaisin vihertymään.
Perinteistä kukkamaata.

Salaattia ja mansikka muiden joukossa.


Hiekkalaatikko ja kukkaistutukset sulassa sovussa.
Pergola ja paljon istutuksia kivien lomassa. Lamohietakirsikkaa etualalla, hortensiaa yms.
Kauniisti toteutettu istutus, tuivioita, kurjenpolvea, heiniä, maksaruohoa.
P
Kävyt olivat kauniita katteita.

 

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Asuntomessujen pihoja- terassit

Asuntomessut tuli käytyä jo viime viikolla, ja kuvat ovat odotelleet kamerassa käsittelyä. Sateen lotistessa ulkona tartuin vihdoin kameraan ja kuvankäsittelyyn. Asuntomessukierroksen jälkeen jäi kyllä sellainen olo, että mitään suuria elämyksiä messut eivät tarjonneet. Joitain kivoja tuoteideoita jäi mieleen ja herkullisia materiaaleja.
Terassit olivat isoja ja trendinä näkyi olevan terassien lasittaminen. Se varmasti jatkaakin sopivasti pihan käyttöaikaa ja soveltuu tänne Suomen ilmastoon. Joissakin taloissa ei edes heti huomannut siirtyneensä sisätilasta terassille, kun lasitettu osa oli niin olennainen osa taloa. Terassit olivat myös todella isoja ja eri ilmansuuntia hyödynnetty, jotta auringosta saa nauttia koko päivän. Terasseilla oli paljon toimintoja, ruokailualuetta, oleskelualuetta sohvineen, porealtaita, riippukeinuja, ulkotulisijoja.
Usealta pihalta löytyi myös ulkoporeamme ja kylpytynnyrit olivat saaneet väistyä. Olipa yhdessä kohteessa myös savusauna tehty pihalle erillisenä. Terassimateriaalina oli joko puu tai puumuovikomposiittii sekä harmaana että ruskeana. Paljon oli käytetty luonnonmateriaaleja ja terassi tehty niin, että isot kivet sekä puut tulivat osaksi terassia.
Pihakalusteet olivat perinteistä puuta ja rottinkia sekä metallia ja muovia. Uutena suuntana oli ehdottomasti se, että ulkokalusteet näyttivät samalta kuin sisäkalusteet. Keinonahka ei kyllä välttämättä ole se mukavin materiaali ulkokäytössä, voipi olla peppu hikinen, kun siinä helteellä istuu. Huolestuttaa myös hiukan niiden materiaalien pitkäikäisyys, kauankohan kestävät ulkokäytössä? Muuta hävitystapaa ei taida niille olla kuin kaatopaikka.