sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Oli niin ikävä sua

Mulla oli niin ikävä sua! 
Kuljen tervehtimässä lumen alta paljastuvia kasveja. 
Sinäkin olet tullut esiin, ja sinä! 
Olitte poissa niin kauan, että olen melkein unohtanut teidät. 
Vaikka koko kesän hellyydellä hoidin, etsin teille kotia, ruokin ja ravitsin. 
Lumen alle unohdin. Ja muistin jälleen.

Nostan puutarhan penkit ja tuolit esiin. 
Suunnittelen, mietin, rakennan ja siirrän mielessäni.
Piilotan lapion, jotta en alkaisi vielä kaivaa. 
Levitän tuhkaa, leikkaan, kerään roskia. 
Kuljen edestakaisin. 
Mies kiillottaa golf-mailojaan terassilla. 
Onnellisia molemmat ominaan.




Tervetuloa kevät!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommenteistasi, niitä on aina yhtä ihana lukea. Ihan kuin istuisi ystävänsä kanssa auringon lämmittämillä rappusilla ja vaihtaisi ajatuksia!