sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Pihasuunnittelija haussa

Kahden vuoden empimisen ja pähkäilyn jälkeen päätin kutsua ammattilaisen apuun. Terassilaajennus ei vaan löydä omin avuin hahmoaan. Mihin suuntaan, kuinka iso, minkä muotoinen? Tavoitteena on meillä se, että saamme nykyiselle terassille katoksen alle sohvan (jossa ottaa päikkärit), ja uusi grilli sekä ruokapöytä siirtyisi uudelle terassiosuudelle. Ja terassin viereen haluaisin kauniit istutusalueet. Kun pihalla on jo paljon kaikkea, muuttaminen ei olekaan sitten niin helppoa.
Grilli on jo valittu ja kaasugrillin sijaan haluankin tällaisen valugrillin, johon ihastuin vieraillessani ystäväni luona terassijuhlissa. Sillä kun voi polttaa puita tai brikettejä eikä tarvitse tunata kaasun kanssa. Lisäosiin kuuluu loimutustelineet ja savustuslaatikko eli kaikki mitä tarvitsen. Hifistelijä osastoon kuuluu ehdottamasti erilaiset lastut, joita käyttää tuomaan ruokaan makua. Löytyy viskitynnyrilastuja jne. Tää on niin mun juttu taas! Eniten odotan sitä, että saan nauttia tulen lämmöstä ja odotella loimulohen paistumista. Ai niin, ensin pitää puhua mies ympäri, se kun taitaa olla enemminkin kaasugrillin kannalla.





lauantai 26. huhtikuuta 2014

Eksyin puutarhaan enkä halua löytää takaisin

Se on nyt vihdoin täällä. Kevät! Onnellisena pää pilvissä ja varpaat mullassa. Aurinko paistaa ja vihreä työntyy esiin. Tervehdin kaikkia kasveja ja nautin koiran kanssa aamuauringosta. Levitän lampaantaljan terassin portaille ja istun siihen, suosikkipaikkaani. Kuppi kahvia ja hymy. Kauan olinkin pois. Olen onnellinen, eikö se riitä?
Tänään kävin jo puutarhaliikkeessä ostamassa taimia. Annoin itselleni luvan törsätä uusiin taimiin, miksi en ostaisi niitä, jos kerran rakastan puutarhaa? Eikö silloin pidä toteuttaa haaveensa ja suunnitelmansa? Istuttaa pian, jotta ehtii nähdä kasvun. Vuodessa ei ehdi paljoa. Entä elämässä sitten, ei ehdi paljoa siinäkään. Montako kertaa saan vielä nähdä tulppaanien kukkivan?
Jouluruusu on kukkinut jo heti, kun lumet sulivat. Se oli toissa joulun hankinta joulukukaksi. Ihme ja kumma, että sain sen selviämään kevääseen ja että se lähti kasvamaan. Kaunis!